Johtajat kantavat eettistä kuormaa
10.03.2010 10:08

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella on meneillään ”Eettinen kuormittavuus johtajien työssä” -tutkimushanke, jossa selvitetään johtajien kokemuksia työnsä eettisistä haasteista. Lisäksi tutkitaan näissä tilanteissa koettua psyykkistä kuormittuneisuutta. Syksyllä 2009 kaikkiaan 902 johtajaa tutkimukseen liittyen vastasi postikyselyyn.

Kyselytutkimus toteutettiin ajankohtana, jolloin taloudellinen taantuma ja sen seuraukset koskettavat suurinta osaa suomalaisista organisaatioista. Tällaisena aikana johtajien eettinen päätöksenteko on erityisesti koetteella. Eettisesti haastavat tilanteet ovat tyypillisesti sellaisia, joissa johtaja ei joko tiedä, mikä on oikea toimintatapa, tai sitten tietää, mutta joutuu syystä tai toisesta toimimaan sääntöjen, ohjeiden tai omien arvojensa vastaisesti. Johtajista 7 % koki eettisesti haastavia tilanteita useamman kerran viikossa, 18 % useamman kerran kuukaudessa ja yli puolet useamman kerran vuodessa. Eettisesti haastavat tilanteet koettiin psyykkisesti kuormittavina, sillä viidesosalle johtajista nämä tilanteet aiheuttivat paljon stressiä, esimerkiksi unettomuutta tai ahdistuneisuutta. Erityisesti naisjohtajat kokivat eettiset päätöksentekotilanteet työssään hyvin kuormittavina.

16 % johtajista ei ollut koskaan kokenut työssään eettisesti haastavia tilanteita. Alustavien tulosanalyysien perusteella näyttää siltä, että kyse ei ole johtajista, jotka eivät tunnistaisi eettisiä dilemmoja. Sen sijaan nämä johtajat kuvasivat muita enemmän organisaatioissaan tekijöitä, jotka vähentävät eettisiä ristiriitakokemuksia. Voi siis olla, että työpaikalla vallitsevat eettiset toimintatavat, esimerkiksi selkeät odotukset, johdon esimerkillisyys eettisessä toiminnassa, läpinäkyvyys ja avoin keskustelukulttuuri vähentävät eettisiin kysymyksiin liittyviä ristiriitoja.

Tutkimuksessa johtajia pyydettiin kuvaamaan oman työuransa eettisesti vaikein tilanne. Yleisimmäksi vastaukseksi nousivat irtisanomistilanteet, kuten irtisanottavien valinta ja irtisanomisperusteiden esittäminen. Kaikkein haastavimmaksi tällaiset tilanteet työurallaan arvioi kolmasosa kysymykseen vastanneista, ja heistä lähes puolet (48 %) oli kohdannut kyseisen tilanteen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Muita eettisesti vaikeita tilanteita olivat arvoristiriidat (esimerkiksi johtajan omien ja organisaation arvojen välillä; 12 % vastauksista), lain noudattamiseen liittyvät kysymykset (esimerkiksi asiakkaan taholta tullut painostaminen, 10 %) ja sopeutuminen organisaatiomuutoksiin (töiden siirtäminen ulkomaille, resurssipaineet, 10 %). Johtajat kokivat eettisesti vaikeita tilanteita myös suhteessa alaisiinsa, kuten kysymykset oikeudenmukaisuudesta (esimerkiksi palkkatason määrittely, 13 %), vuorovaikutustilanteet (mm. alaisten väliset ristiriidat ja niiden ratkaiseminen, 11 %), sekä alaisten alkoholi- tai mielenterveysongelmat (esim. työuupumusoireilun puheeksi ottaminen, 6 %).

Johtajat nojautuvat tällaisissa tilanteissa ensisijaisesti omaan kokemukseensa. Vastanneet kokivat saavansa muilta tahoilta (esim. oma esimies, kollegat) melko vähän tukea. Naisjohtajat raportoivat kuitenkin saaneensa tukea miespuolisia johtajia enemmän laeista ja asetuksista, kollegoilta, lähiomaisilta, ystäviltä ja puolisolta.

Tutkimus osoitti, että johtajat kohtaavat työssään huomattavan paljon eettisesti haastavia päätöksentekotilanteita, joiden laajuutta ja psyykkistä kuormittavuutta ei ole aikaisemmin tiedostettu. Eettisen kuormituksen vähentämiseen tuleekin puuttua niin johtajien koulutuksen, työohjauksen kuin organisaatioiden kehittämisen keinoin.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Suomen Ekonomiliiton, Tekniikan Akateemisten Liiton ja Jyväskylän yliopiston Täydennyskoulutuskeskuksen kanssa. Hanketta johtaa professori Taru Feldt, ja sen rahoittajana on Työsuojelurahasto. Vastanneet työskentelivät useilla eri toimialoilla ja heidän ikänsä vaihteli 25 vuodesta 68 vuoteen. Heistä 47 % edusti ylintä johtoa ja 53 % keskijohtoa. Tutkimukseen osallistuneista johtajista 70 % oli miehiä.

Mari Huhtala
tutkija
Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos
p. 014- 260 4422
sähköposti: mari.huhtala@jyu.fi