Muutos näkyy myös SEFEn tuoreessa strategiassa ja uudistetulla sefe.fi-sivustolla, kirjoittaa SEFEn toimitusjohtaja.

Kesällä kannattaa pysähtyä miettimään mitä haluaa omalta työelämältään, kirjoittaa Turun Seudun Ekonomien puheenjohtaja.

- Olemme kasvattaneet sukupolven, jolle haasteet ovat mörkö. Anna Kajava haastaa nuoria tsemppaamaan valituksen sijaan.

Petteri Alanko kirjoittaa työnantajien asenteista eri ikäisiä työnhakijoita kohtaan.

Mikä on kauppatieteiden maisterien identiteetti tai rooli yhteiskunnassa juuri nyt? Entä tulevaisuudessa?

- Viime kädessä asiat ratkeavat yksilö- ja työyhteisötasolla: mikä motivoi ikääntynyttä työntekijää jatkamaan työelämässä, ja miten työnantaja ottaa ikääntymisen vaikutukset huomioon omassa organisaatiossaan, kirjoittaa SEFEn toimitusjohtaja.

- Suomen kaltaisen pienen vientipainotteisen maan tulevaisuus riippuu siitä, kuinka hyvin pystymme sopeutumaan ja löytämään uutta kasvua, kirjoittaa SEFEn uusi puheenjohtaja Jarmo Hietanen.

- Perustieto talouden kiertokulusta kouluttaisi nuoristamme yhteiskuntatietoisia kansalaisia, Anna Kajava kirjoittaa.

Kevääseen kuuluu uudelleenheräämisen tunteita. Hiirenkorvat, heräävät karhut, mustasta harmaan erisävyihin siirtyvät suomalaiset ja jäähileiden sekaan laskettavat veneet. Tämä kevät näyttää tuovan mukanaan myös toiveikkuuden tunteita työmarkkinoiden suunnalta.

- Vuorineuvos, teollisuusneuvos, kauppaneuvos, pörssiyhtiön toimitusjohtaja, ylin johto. Nämä ovat niitä mielikuvia, joita me (mielellämme) liitämme ekonomi/kauppatieteiden maisteri-ammattinimikkeeseen. Miltä tilanne näyttää tilastojen valossa? Kuva ekonomikunnasta on toisenlainen.

- Koulutetaanko Suomessa, maailman parhaassa maassa, ekonomeja sittenkin vain kotimaan käyttöön?

- Pankit markkinoivat pitkiä asuntolainoja muistuttamalla, että rahaa jää enemmän elämiseen, kun kuukausittaiset lainanhoitokulut ovat pienemmät. Näin onkin. Perheen tai yksittäisen ihmisen riskienhallinnan ja taloudenhoidon näkökulmasta tilanne on kuitenkin toinen, kirjoittaa Petre Pomell

- Sijoituskoulutuksissa tapaan kosolti ihmisiä, joilla on yksi yhteinen piirre. He tietävät tarkalleen paljonko litra maitoa lähikaupassa maksaa, mutta eivät osaa arvioida sijoitussalkkunsa riskisyyttä, kuluja ja salkun sopivuutta omaan elämäntilanteeseensa.

- Omistajarekisteröityjä arvo-osuustilejä tutkimalla voimme havaita, kuinka tänäkin päivänä valtaosalla suomalaisista varallisuus on hajautettu 1-3 osakkeeseen.

- On olemassa lukuisia markkinointikanavia, joiden tehokas hyödyntäminen vahvistaisi maabrändiä siinä, missä se vahvistaa kuluttajabrändejäkin, kirjoittaa Anna Kajava.