Työurien pidentäminen työaikajoustojen avulla

Työaikajoustot ja työuralla pidempään jaksaminen vaikuttavat voimakkaasti keskenään. Työaikajoustoilla on myös selvä vaikutus työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi patista osapuolia selvittämään ja kehittämään erilaisia työaikajoustoja työelämässä.

Yhteistoimintalakiin tarvitaan täsmällisempi kirjaus työaikajoustojen selvittämisestä yhteistoiminnassa paikallisesti vuosittain. Yhteistoimintalain 16 §:n tulee kirjata periaate ja velvoite, jossa henkilöstösuunnitelmassa tulee käydä ilmi, että yhteistoiminnassa on vuosittain selvitetty eri työaikajoustojen käyttö yrityksessä kuten myös tarpeet ja mahdollisuudet niiden käyttöönotolle sekä käytön laajentamiselle.

Näihin keinoihin ja mahdollisuuksiin liittyvät kiinteästi erilaiset työelämän joustot (lyhennetty työaika, osa-aikatyömahdollisuus, mahdollisuus työaikapankkiin, vuorotteluvapaat). Erilaiset joustot mahdollistavat työnteon eri elämäntilanteissa ja lisäävät työntekijöiden jaksamista selkeästi koko työuran ajan.

Yksilöllisten työaikajoustojen pelisäännöistä tulee kuitenkin neuvotella ja sopia työpaikoilla työnantajan ja työntekijöiden edustajien kesken. Työaikajoustojen kehittämistyön tulee olla jatkuvaa ja vuosittain tapahtuvaa. On ymmärrettävää, että työpaikoilla on erilaisia rajoitteita joustojen suhteen. Kuitenkin joustomahdollisuuksien vuosittainen tarkastelu yhteistoiminnassa ja niiden käyttömahdollisuuksien punnitseminen on välttämätön vaihe työaikajoustojen kehittämiselle. Esitetyn lakimuutoksen tarkoituksena on edistää erilaisten työaikajoustojen käyttöä ja siten edesauttaa työntekijöitä jaksamaan pidempään työelämässä.

Työurien pidentäminen ei onnistu ilman aitoa yhteistoimintaa ja työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia. Tarvitaan konkreettisia toimia, ja tämän tueksi ja edistämiseksi tarvitaan yhteistoimintalain kehittämistä.