Ekonomiliiton kommentteja hallitusohjelmaan

Uusi hallitusohjelma valmistui perjantaina 17.6.2011. Suomen Ekonomiliitto sai siinä hyvin läpi omia tavoitteitaan, mutta ohjelma sisältää myös tyytymättömyyttä herättäviä kohtia. Tässä muutama hallitusohjelman kohta tarkemmin avattuna ja SEFEn näkökulmasta kommentoituna.

Ekonomiliitto on varsinaisen työmarkkinatoiminnan ohella panostanut jo pitkään myös yhteiskuntapoliittiseen vaikuttamiseen. Yhteiskunnallisen lobbaustyömme tavoitteena on puhtaasti työelämään liittyviin kysymyksiin vaikuttamisen lisäksi pyrkiä saamaan niin maamme talous-, vero- kuin sosiaalipolitiikkakin jäsentemme kannalta oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Uudessa hallitusohjelmassa korostetaan moneen otteeseen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välisen yhteistyön tärkeyttä. Ekonomiliitolla on jo nyt toimivat suhteet maamme poliittisiin päättäjiin ja hallitusohjelmasta huokuva myönteinen suhtautuminen ammattiliittoihin todennäköisesti vielä parantaa vaikutusmahdollisuuksiamme jatkossa.

Ansiotuloverotus

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on suoraan sidoksissa työllisyyden ja tuottavuuden kasvuun. SEFEn näkemyksen mukaan talouskasvun ja suotuisan työllisyyskehityksen varmistamiseksi on ehdottoman tärkeätä huolehtia siitä, että työn verotusta ei kiristetä. SEFE onkin erittäin tyytyväinen siihen, että uudessa hallitusohjelmassa selkeästi todetaan hallituksen toimivan niin, että työn verotus ei vaalikauden aikana kiristy. Ansiotuloverotusta tarkistetaan vuosittain siten, että estetään työn verotuksen kiristyminen kaikilla tulotasoilla inflaation ja ansiotason nousun vuoksi.

Työelämän kehittäminen/perheen ja työn yhteensovittaminen

Tämänhetkinen lainsäädäntö ei tarjoa riittävää turvaa perhevapaalta takaisin työhön palaaville. Työhön palaavan toimenkuva on usein muuttunut tai peräti kadonnut. Ja vaikka uusi tehtävä löytyisikin, on se käytännössä usein vähemmän vaativa ja vastuullinen kuin aikaisempi toimenkuva. 

SEFE on lobannut voimakkaasti sen puolesta, että vallitsevaa lainsäädäntöä muutettaisiin niin, että se turvaisi paremmin perhevapaalta takaisin töihin palaavan oikeudet. Lainsäädännön tulisi taata perhevapaalta palaaville työntekijöille poissaoloa vastaavalle ajalle niin sanottu korotettu irtisanomissuoja, kuitenkin enintään kuusi kuukautta. Käytännössä siis esimerkiksi kuusi kuukautta vanhempainvapaalla ollutta työntekijää ei voisi irtisanoa töihin paluuta seuraavien kuuden kuukauden aikana. 

Kataisen hallitus sitoutuu ohjelmassaan selvittämään, miten lainsäädäntö turvaa perhevapaalta työhön palaavien oikeudet. Vaikka hallitusohjelmassa puhutaan vain asian selvittämisestä, on kyseinen kirjaus erittäin tärkeä askel oikeaan suuntaan perhevapaalta työhön palaavien oikeuksien parantamisen kannalta.

Perheen ja työn yhteensovittaminen on muutenkin laajalti esillä uuden hallituksen ohjelmassa. Perhevapaajärjestelmää on tarkoitus kehittää siten, että isille merkittyjen vapaiden määrää lisätään. Samaten pyritään mahdollistamaan lapsen hoitaminen kotona nykyistä pidempään vanhempainpäivärahan avulla.

Sukupuolten välisen tasa-arvon kannalta on tärkeää, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus osallistua sekä lapsen hoitoon että työelämään. Näin ollen SEFE onkin tyytyväinen siitä, että uuden hallituksen tavoitteena on isille merkittyjen vapaiden määrän lisääminen. Perhevapaajärjestelmän tulevaa kehitystä ajatellen olisi hyvä, jos järjestelmän perustaksi otettaisiin niin sanottu 6+6+6-malli, jossa kummallakin vanhemmalla olisi yksilöllinen kuuden kuukauden pituinen perhevapaajakso ja yksi kuuden kuukauden jakso olisi vanhempien vapaasti valittavissa.

Hallitusohjelman mukaan pyritään lisäksi edistämään toimintamalleja, joilla sairasta tai iäkästä läheistään hoitavat voisivat nykyistä joustavammin tehdä lyhyempää työpäivää tai ottaa palkatonta vapaata työstä yhdessä työnantajan kanssa sopimalla. Onkin toivottavaa, että sopivia toimintamalleja kyettäisiin kehittämään, koska tulevaisuudessa todennäköisesti yhä useampi joutuu huolehtimaan esimerkiksi omista ikääntyneistä vanhemmistaan.

Työelämän kehittäminen/työurien pidentäminen

Maamme hallituksella on edessään haasteellinen tehtävä kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Merkittävä tekijä kestävyysvajeen kattamisessa on työllisten määrän lisääminen, mihin pyritään sekä nostamalla työllisyysastetta että pidentämällä työuria. Työuria on tarkoitus pidentää niin alusta, keskeltä kuin lopustakin. Työurien loppupään pidentämistä ajatellen erittäin merkittävä on hallitusohjelmasta löytyvä kirjaus siitä, että työeläkepolitiikkaa koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Työterveyshuollolla on suuri merkitys työurien pidentämisessä. Hallitusohjelman mukaan onkin varmistettava laadukkaan työterveyshuollon saatavuus. Myös sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaa Työhyvinvointifoorumia kehitetään edelleen. Lisäksi julkisella sektorilla käynnistetään työhyvinvointiohjelma.

Työssä jaksamista ja työurien pidentämistä ajatellen merkittävää on myös hyvä johtaminen. Tämän vuoksi onkin ilahduttavaa, että hyvä johtaminen ja esimiestaidot nostetaan esiin myös hallitusohjelmassa työelämän kehittämisestä puhuttaessa.

Koulutuspolitiikka

Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Useissa kohdissa korostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja osaamiseen panostamisen tärkeyttä. Hyvä näin. Oletuksena samalla on, että näiden tavoitteiden saavuttamiseksi annetaan myös mm. rahalliset resurssit. Kuitenkin ohjelman liitteessä todetaan, että yliopistoihin panostamista leikataan 58,2 miljoonaa euroa, yliopistoindeksisidonnaisuus jäädytetään 27 miljoonan verran ja Suomen Akatemialta leikataan 28,6 miljoonaa. Vähennykset ovat suuresti ristiriidassa ohjelman tekstisisällön kanssa. SEFE on erittäin pettynyt siihen, että yliopistojen ja Akatemian resursseja aiotaan leikata näin rankasti Hyvää on se, että yliopistojen lahjoitusten verovähennysoikeus jatkuu.

Kansainvälistymisen merkityksen kasvaessa on positiivista, että hallitus aikoo laatia kansallisen kielistrategian. SEFE olisi kuitenkin toivonut hieman tarkempaa etukäteismäärittelyä tälle strategialle. Perusopetuksen kieliohjelmien monipuolistaminen on askel hyvään suuntaan. 

Hallitusohjelman myötä opiskelijavalintojen tekemiseen tulee uudistuksia, joita järjestelmä on kaivannutkin. On kuitenkin huolehdittava, että uudistukset eivät vaikuta muihin seikkoihin negatiivisesti. Kun päävalinnat varataan kokonaan hakijoille, joille ei ole tutkintoa tai opiskelupaikkaa, pitää erillisvalinnoista turvata siirtymämahdollisuudet ja edelleen mahdollistaa myös toisen tutkinnon suorittaminen. Opiskelijoiden valinta laajempiin opintokokonaisuuksiin on kannatettava suunta.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja luvataan kehittää tutkintojen erilaisten tavoitteiden ja sisältöjen pohjalta. SEFE näkee hyvänä sen, että tekstissä korostetaan nimenomaan tutkintojen eroja, eikä yksisilmäisesti vain rakenteiden eroja. Hienoa on, että hallitusohjelman mukaan eri väestöryhmien välisiä eroja korkeakoulutukseen hakeutumisessa kavennetaan.

Maisterin tutkinto on myös SEFEn mielestä yliopistojen perustutkinto, mutta kandidaatin tutkintoakin on kehitettävä ja sille on luotava oma relevanssinsa, on se sitten jatko-opinnoissa tai työmarkkinoilla. Ilman tätä kaksiportaisen tutkintorakenteen hyödyt voivat helposti jäädä realisoitumatta.

SEFE on kiitollinen ohjelman sisältämistä aikuiskoulutusta koskevista parannuskeinoista. Kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin siirtyminen tukee jokaisen yksilöllisiä koulutustarpeita paremmin. On myös hyvä huomata, että koulutustilien hyödyntämistä osana työelämän sopimuksia pohditaan kolmikantaisesti. 

SEFE on tyytyväinen siihen, että opintotuki sidotaan indeksiin, vaikka tämä tapahtuukin vasta 1.9.2014. On myös positiivista, että opintotukijärjestelmän kautta pyritään tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistumista. Opintotuen kautta voidaan auttaa kuitenkin vain rajoitetusti, ja päätoimisen opiskelun ja nopeamman valmistumisen ratkaisut löytyvät mitä todennäköisimmin joustavien opiskelumahdollisuuksien ja nykyistä paremmin opintoihin ja opiskelijan tavoitteisiin sitouttavan opiskelukulttuurin kautta. SEFE muistuttaa, että kaksiportaista tutkintoa voidaan hyödyntää tämän tavoitteen saavuttamisessa.

SEFEn tavoitteena on ollut se, että hallitusohjelmaan saadaan selkeä kirjaus korkeakouluopiskelijoiden kansainvälistymisen parantamisesta siten, että jokaisella olisi valmistuttuaan takanaan tavalla tai toisella suoritettu kansainvälistymisjakso. Ohjelmassa on toki maininta korkeakoulutuksen kansainvälistymisen vahvistamisesta, mutta tämä on valitettavan yleisellä tasolla ilmaistu ja voi tarkoittaa melkein mitä vain. Pääsääntönä tulisi olla, että korkeakoulutetut omaavat tietoja ja taitoja, joiden kanssa toimia kansainvälisessä ympäristössä. SEFE painottaa, että teemaa tulee täsmentää tulevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa.